tiistai 17. kesäkuuta 2014

Maanjäristyksiä ei kannata pelätä liikaa

Maanjäristys sanana saattaa olla pelottava sellaisille, jotka asuvat tai lomailevat seismisesti herkillä alueilla. Eteläinen Espanja on juuri tällaista seutua, sillä Afrikan mannerlaatta ja Euraasian mannerlaatta kohtaavat Iberian niemimaan eteläosassa Espanjan ja Afrikan rajalla. Nämä laatat ovat kulkemassa hitaasti toisiaan kohti hieman lomittain. Gibraltarin kohdalla tämä alityöntövyöhyke on noin 200 kilometriä leveä ja liikkuu vain alle sentin vuodessa.

Marraskuun 1. päivän vuonna 1755 Portugalin, Espanjan ja Marokon maaperät tärisivät voimakkaasti. Tapahtuma tunnetaan Lissabonin suurena maanjäristyksenä, joka synnytti lähes 15 metriä korkean tsunamin. Sen on arvioitu olleen voimakkuudeltaan 8,5-9,0 magnitudia. Järistys tuhosi tuolloin Lissabonin kaupungin keskustan Portugalissa. Ainakin 60 000 ihmistä kuoli. Järistyksen syyksi arvellaan nimenomaan Gibraltarin alapuolella sijaitsevaa alityöntövyöhykettä.

Maanjäristysten riskialueita Espanjassa 500 
vuoden kokemuksella (kuva Instituto
 Geográfico Nacional)
 
Espanjassa rekisteröidään vuosittain noin 2500 maanjäristystä. Murcian alue tuntuu olevan tällä hetkellä maan seismisintä aluetta. Myös etenkin Alicanten, Granadan ja Málagan maakunnissa on maankuoren aktiivista toimintaa. Suurin osa Espanjan maanjäristyksistä on voimakkuudeltaan alle 2,5 magnitudia. Maanjäristyksiin ei päde sanonta ”parempi kertanen rutina kuin ainainen kitinä”, sillä pienet maankuoren vavahtelut vapauttavat vähitellen paineita, joten suuria kertarysähdyksiä ei pääse syntymään niin helposti.

Costa Blancalla maanjäristyksiä onkin onneksi silloin tällöin, joskus muutama peräkkäin. Esimerkiksi vajaan vuorokauden sisällä aikavälillä 5.–6.6.2014 rekisteröitiin Guardamarin ja Santa Polan välillä kuusi järistystä voimakkuuden vaihdellessa 1,5 ja 2,3 magnitudin välillä. Osa lähiseutujen asukkaista ei havaitse järistysseudulla mitään, korkeintaan kuulee jotakin jylinää. Osa kokee, että talon alla meni metrojuna.... Mitään vahinkoja ei yleensä edes synny. Järistykset eivät välttämättä ole lähellä maan pintaa vaan ne voivat olla jopa kymmenien kilometrien syvyydessä.

Bajo Seguran aluetta koetteli vuonna 1829 suuri maanjäristys, jonka voimakkuus oli 6,6 magnitudia. Vahingot olivat mittavat mm. Orihuelassa, Torreviejassa, Guardamarissa, Rojalesissa ja Almoradíssa: alueella kaikkiaan 389 kuollutta, 2965 tuhoutunutta rakennusta, neljä siltaa ja 47 kirkkoa, joukossa Torreviejan keskusaukion kirkko, joka rakennettiin uudelleen maanjäristyksen jälkeen. Lisätietoja alueen maanjäristyksestä löytyy täältä.


Kuva esittää vuonna 1829 Torreviejaa ja lähialueita
kohdanneen voimakkaan maanjäristyksen tuhoja
 
Bajo Seguran suurta maanjäristystä muistellaan monilla alueen paikkakunnilla sen vuosipäivänä 21. maaliskuuta tai myös muulloin, sillä maanjäristyksen suojeluspyhimykselle San Emigdiolle on nimetty juhlapäiviä, esimerkiksi Torreviejassa elokuun alkupuolella.

  













Viime vuoden maaliskuussa Torreviejassa järjestettiin maanjäristyksen varalta suuri harjoitus (video alla), johon osallistui noin 500 henkilöä. Siitä laadittiin jälkikäteen seikkaperäinen 36-sivuinen selostus, joka on luettavissa täällä. Sen sijaan tästä linkistä löytyvät tilastonikkareiden mielestä maininnan arvoiset järistykset katsottuna Torreviejan horisontista.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti