lauantai 31. lokakuuta 2015

Uhanalainen iberianilves

Iberianilves (Lynx pardinus) eli vanhemmalta nimeltään espanjanilves on tällä hetkellä maailman uhanalaisin kissaeläin. Se rauhoitettiin vuonna 1979. 1980-luvulla lajia oli elossa vielä yli tuhat yksilöä Iberian niemimaalla. Nykyään niitä on noin 300, joista miltei kaikki elävät Doñanan ja Sierra de Andújarin alueilla Espanjassa. Doñanan kansallispuistossa on meneillään hanke, jonka avulla pyritään takaamaan lajin säilyminen. Siellä kasvatetaan pentuja päästettäväksi aikanaan luontoon. Jos iberianilveskannan väheneminen olisi vielä jatkunut, kyseessä olisi ollut ensimmäinen sukupuuttoon kuollut kissaeläinlaji sitten sapelihammastiikerin, joka katosi maapallolta noin 10 000 vuotta sitten.


Iberianilves, euraasian ilves sekä Amerikan mantereen kanadanilves ja punailves erosivat omiksi lajeikseen jo yli miljoona vuotta sitten. Tuolloin useat jääkaudet vyöryivät yli Euraasian ja niiden puristuksessa iberianilvekset työntyivät kohti etelää, päätyen lopulta Iberian niemimaalle. Samaan aikaan euraasianilves joutui siirtymään kohti Aasiaa, josta se sitten on vuosituhanten saatossa palaillut takaisin Eurooppaan. Suomessa esiintyvän euraaasianilveksen (Lynx lynx) kanta on nykyisin lähes 3 000 yksilöä ollen siten maan runsaslukuisin suurpeto.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on luokitellut iberianilveksen erittäin uhanalaiseksi, koska se on yksi maailman harvinaisimpia kissaeläimiä. Sitä uhkaavat sopivien elinalueitten puute, pirstoutuminen ja väheneminen – ihmisen vaino metsästäen sekä sen tärkeimmän saaliseläimen, jäniksen väheneminen sairauden vuoksi. Iberianilves voi myös menehtyä muille lajeille asetettuihin ansoihin. Vaikka iberianilves rauhoitettiin yli 40 vuotta sitten, sitä ammutaan edelleen laittomasti. Pienellä rajoittuneella alueella eläviä eläimiä uhkaavat myös metsäpalot.

Vielä 1900-luvun alkupuolella iberianilveksiä oli noin 100 000. Iberianilveksen alamäki alkoi etenkin 1950-luvulla, kun sen pääasiallista ruoanlähdettä eli jäniksiä alettiin hävittää istuttamalla niihin myxomatosis-nimisen alkueläimen aiheuttamaa limakasvaintautia. Hävityksen jälkeen jäniskanta alkoikin elpyä pian, mutta se on silti edelleen pieni, sillä 1980-luvulla sitä verotti verenvuotoja aiheuttava keuhkokuume. Tilanne on vain huonontunut, sillä samoihin aikoihin ilveksen elinympäristö on pirstoutunut teiden ja patojen rakentamisen sekä korkkitammimetsien katoamisen myötä.

Myös vilkastunut liikenne kutistaa pahasti iberianilvesten määrää. Liikennekuolemien sanotaan olevan tällä hetkellä useimmiten iberianilvesten kuolinsyynä. Lähes 40 prosenttia kuolemista johtuu siitä, että eläin jää auton alle. Etenkin nuorten yksilöiden siirtyminen omalle uudelle alueelle on osoittautunut iberianilveksille kohtalokkaaksi, sillä puolet niistä kuolee tässä vaiheessa ansoihin taikka teiden ylityksissä.

Iberianilves on pienempi kuin euraasianilves, mutta kaksi kertaa isompi kuin kotikissa. Kolmen vuoden ikäisenä iberianilves on saavuttanut aikuisen täydet mitat. Silloin sen ruumiilla on pituutta 85–110 cm ja painoa 9–13 kg. Urosten keskipainon liikkuu noin 13 kg tienoilla naaraan jäädessä alle kymmenen kilon. Lyhyellä töpöhännällä on pituutta noin 11–13 cm. Korvissa on ilvesten tapaan kärkinä karvatupsut. Väriltään iberianilves on serkkujensa tavoin rusehtavan pilkullinen. Turkki on aina täplikäs. Pienestä koostaan huolimatta iberianilvestä kutsutaan myös Euroopan tiikeriksi sen turkkikuvioinnin ja saalistustaitojen vuoksi.

Ikää iberianilvekselle voi suotuisissa olosuhteissa karttua yli kymmenen vuotta. Se voi synnyttää kerran vuodessa 1–3 pentua, joskus ravintotilanteen ollessa hyvä ei neljänkään jälkeläisen pentue ole mahdottomuus. Iberianilves on muiden ilvesten tavoin yöeläin ja jänikset sekä kanit ovat sen pääravintokohteita, joskus myös sorsalinnut sekä kuusipeuran ja saksanhirven vasat kelpaavat ilvekselle. Jänikset muodostavat ruokavaliosta yli 75 prosenttia. Jänisten tarve on suunnilleen yksi päivässä. Saaliinsa iberianilves kuljettaa tappopaikalta kauemmaksi, missä se ruokailtuaan hautaa jäävät osat maan peittoon. Jos on tarpeen, kiipeää iberianilves myös taitavasti puussa.

Elinympäristönä iberianilveksellä ovat vuoristoiset metsäalueet ja tasankojen pensaikot. Pensaikkoiset niityt, korkea ruohikko ja yksinäiset taikka pieninä metsinä kasvavat vanhat korkkipuut tarjoavat runsaasti piilopaikkoja saaliin väijymiseen ja soveltuvat myös oivasti lepopaikaksi ja pesintään.

Iberianilvekset taittavat matkojaan mieluummin ihmisten tekemillä vähäisilläkin poluilla kuin ihan erämaassa. Niiden on havaittu merkkailevan reviiriensä rajojakin juuri tällaisille polku- ja tielinjoille. Ilves saattaa lähestyä myös ihmisasutusta, sillä talojen takapihoilta saattaa jänisten puuttuessa löytyä kana, ankka, taikka muuta maukasta naposteltavaa. Sen kotieläimille tekemät vahingot ovatkin syitä siihen, että iberianilvestä jahdataan luvattomasti.

Lisääntymiskyky säilyy sekä uroksilla että naarailla kymmenen vuoden ikään asti. Noin 20 kuukauden ikäisinä pennut lähtevät omille teilleen. Niiltä menee noin kuusi kuukautta siihen, että ne ovat ottaneet hallintaansa oman reviirinsä, joka sijaitsee noin 10–20 kilometrin, enimmilläänkin vain 30 kilometrin päässä synnyinpaikasta.

Yhden vuorokauden aikana iberianilves voi tehdä retkillään matkaa 7 km. Sen reviiri on kooltaan vain 3–4 neliökilometriä ja pienempikin, jos jäniksiä on runsaasti. Yksinään elävien iberianilvesten kanssakäyminen lajikumppaneiden kanssa rajoittuu lisääntymisaikaan sekä aikaan, jolloin pennut ovat emonsa seurassa. Tosin, niiden reviirit voivat mennä osittain limittäinkin, joten kyllä ne ainakin salaa toistensa liikkeitä seurailevat muulloinkin.

Jo vuosia sitten WWF vaati Espanjan hallitusta aloittamaan iberianilveksen kasvatusohjelman, jotta lajin säilyminen pystyttäisiin turvaamaan. Hyviä tuloksia onkin jo saavutettu, joten tämä kaunis viirusilmä hiiviskelee jatkossakin Espanjan korkkitammimetsissä.

torstai 23. heinäkuuta 2015

La Noche en Blanco ensi kerran Alicantessa

La Noche en Blanco on taide- ja kulttuuritapahtuma, joka on hiljalleen levinnyt moniin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Kampanjan tarkoituksena on yhden illan ja yön aikana tarjota maksutta monipuolisia kulttuuripalveluja yleisölle. Espanjassa on muutama kaupunki jo aikaisempina vuosina järjestänyt näitä tapahtumia.




Nyt on Alicanten kaupunki ensimmäisen kerran toteuttamassa vastaavaa, sillä perjantaina 24.7. klo 20.00–01.00 välisenä aikana on mahdolliuus tutustua seitsemään eri museoon ja niissä varta vasten järjestettyihin ohjelmiin. Tarjolla on mm. musiikkia, teatteria, tanssia yms. Joihinkin tapahtumiin on paikkoja tarjolla rajoitetusti, joten kannattaa etukäteen tehdä varaus ao. paikan verkkosivulla, jossa on myös tarkempia tietoja illan ohjelmasta. Lisätietoja ja yksityiskohtia tarjonnasta löytyy myös mm. tästä linkistä. Alicanten kampanjassa ovat mukana seuraavat museot ja kulttuurikeskukset:

MACA: Plaza Santa María, 3

Museo de Aguas de Alicante-Pozos de Garrigós: Pz. Arquitecto Miguel López s/n

Centro Cultural Las Cigarreras: C/ San Carlos, 78

MUA: Museo de la Universidad de Alicante: Cta. de San Vicente del Raspeig, s/n

MARQ: Museo Arqueologico Provincial De Alicante: Plaza Doctor Gómez Ulla s/n

MUBAG: Museo de las Bellas Artes: C/ Gravina, 13 

Museo Volvo Ocean Race: Puerto de Alicante, Muelle de Levante 10

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Habaneras-rytmit valtaavat Torreviejan!

Jälleen on käsillä aika, jolloin Torrevieja voi osoittaa olevansa yksi Espanjan johtavista musiikkikaupungeista. Vuodesta 1955 lähtien siellä on järjestetty heinä-elokuussa habaneras-musiikille omistettu kansainvälinen juhlaviikko kilpailuineen. Onhan Torrevieja tunnettu paikkakuntana, jonka kautta tämä Karibianmeren saarilta peräisin oleva tunnelmallinen musiikki on tullut Eurooppaan suolalaivoissa työskennelleiden merimiesten mukana.

nä vuonna tämä arvostettu festivaali ja kilpailu (www.habaneras.org) sijoittuvat jo ajalle 19.–25.7.2015. Koska kyseessä on tapahtuman historiassa 61:s kerta ja perinne aloitettiin tasan 60 vuotta sitten Torreviejassa, niin Espanjan postilaitos on päättänyt kunnioittaa asiaa julkaisemalla habaneras-aiheisen postimerkin, jonka painosmäärä on rajoittamaton. Merkki kuuluu ns. B-hintaluokkaan eli on nykyarvoltaan 0,90 euroa, joten se käy korkeintaan 20 gramman postilähetykseen Eurooppaan.

Postimerkissä on vasemmassa reunassa osa La Bella Lola -patsaasta, joka sijaitsee Torreviejan rannalla Paseo Juan Aparicion kohdalla. Lola katsoo valetulla penkillä kaihoisasti merelle odottaen Antonio-miehensä paluuta La Gaviota -aluksella, joka ei koskaan palannut takaisin. Tämän kerrotaan tapahtuneen vuonna 1919 ja Lola odottaa edelleen rannalla päivin ja öin....


Torreviejalla on myös oma nimikkohabaneransa:
 

Tunnelmallinen habaneras-musiikki on rantautunut myös Suomeen. Tässä näyte Bizet'n oopperasta Carmen:


Tunnettu habanera on La Paloma, josta mm. Olavi Virta on laulanut monen mielestä iki-ihanan version suomeksi:


Torreviejassa sijaitsee Museo de la Habanera “Ricardo Lafuente”, jossa on habaneras-musiikkiin liittyvää esineistöä.


torstai 16. heinäkuuta 2015

Dama de Elche jälleen postimerkissä!

Posti käsitteenä on tunteita herättävä aihe tai sitten ei. Espanjansuomalaisilta kuulee mitä erilaisempia kokemuksia esimerkiksi postinkulusta ja postiosoitteiston epäjohdonmukaisuudesta maassa. Tässä ei ole kuitenkaan tarkoitus mennä syvälle sisään näihin syövereihin, sillä mielipiteitä on yhtä monta kuin on kommentoijaa....

Postilähetysten kuljetusmaksujen yksinkertaistamiseksi ja ennakkomaksun ottamiseksi käyttöön synnyttivät maailman ensimmäiset postimerkit Englannissa vuonna 1840. Siihen asti postimaksut olivat olleet hyvin monimutkaisia ja vastaanottaja oli maksanut ne suoraan postinkantajalle. Postimerkki yksinkertaisti tätä huomattavasti. Idea levisi vähitellen myös muihin maihin niin, että Espanjassa julkaistiin ensimmäiset merkit vuonna 1850 ja Suomen suuriruhtinaskunnassa v. 1856 ja isäntämaa Venäjällä seuraavana vuonna.

Espanjassa on julkaistu tähän mennessä kaikkiaan jo lähes 5000 erilaista postimerkkiä. Suomessa merkkien määrä on yli kaksituhatta. Postilähetysten määrät ovat viime vuosina vähentyneet kaikkialla uusien tekniikoiden myötä. Käyttöön ovat tulleet mm. tekstiviestit ja sähköpostit, jotka verottavat voimakkaasti perinteisiä kirjelähetyksiä. Näin ollen postimerkkien painosmäärät ovat pienentyneet. Esimerkiksi Espanjassa nykyään tyypillinen painosmäärä on enää alle 300.000, kun se vielä vuosikymmen sitten oli miljoonan luokkaa.

Espanjan postilaitos Correos julkaisee edelleen hyvin monipuolisia aiheita merkeissään. Viime vuonna aloitettiin uusi Humor gráfico -sarja, jossa tänä vuonna heinäkuun 2. päivänä ilmestyi uusi postimerkki. Siinä tuodaan esille pilapiirtäjä José María Pérez González, joka tunnetaan paremmin nimellä Peridis

 
Kyseessä on pienoisarkki, jonka painos on 250.000 kappaletta. Merkin arvo on erikoinen: 2,84 euroa. Se selittyy sillä, että tuo summa on nykyään kirjatun kotimaisen alle 20 gramman postilähetyksen hinta. Costablancalaisittain merkissä näkyy meille tuttu ja tunnettu aihe, Dama de Elche, joka on kalkkikivestä veistetty naisen rintakuva. Se löydettiin vuonna 1897 muutaman kilometrin päässä Elchen keskustasta sijaitsevasta La Alcudiasta. Teoksen on ajoitettu olevan peräisin noin 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Löytöä pidetään hyvin arvokkaana. Nykyään se on Madridin arkeologisessa museossa museossa. Jäljennös siitä on Elchen arkeologisessa museossa.

 













Dama de Elche on ollut jo pari kertaa aikaisemminkin espanjalaisissa postimerkeissä, ensimmäisen kerran vuonna 1969. Daami on ennenkin esitetty humoristisessa sävyssä, sillä vuonna 2000 Espanjan historiaa esittelevässä postimerkkisarjassa se oli laitettu kuuntelemaan musiikkia nykyaikaisin menetelmin. Vuosien varrella Dama de Elche on esiintynyt myös espanjalaisissa seteleissä.


maanantai 13. heinäkuuta 2015

Legenda Alísta ja Cántarasta

Puhuttaessa Alicanten kaupungista monen verkkokalvolle piirtyy kuva Benacantil-vuoresta, jonka laella Santa Barbaran linnoitus sijaitsee. Vuori linnoituksineen kohoaa rakennusten keskeltä 166 metrin korkeuteen ja hallitsee jylhällä olemuksellaan kaupunkikuvaa.

Jos vuoren rinnettä katsellaan tietystä kohdasta rannan suunnalta, näyttää aivan kuin siinä olisi ihmisen kasvojen sivuprofiili. Kasvot tunnetaan nimellä "La Cara del Moro", ja niiden syntyyn liittyy legenda, josta on useita versioita. Tässä kerrotaan yksi suosituimmista.

Benacantil-vuoren rinteessä voidaan nähdä katsottaessa sopivasta suunnasta ja
sopivalla auringonpaisteella kasvojen sivuprofiili, jonka kerrotaan kuuluvan legendan kalifille.

Tarinan mukaan noin tuhat vuotta sitten Alicanten kalifilla oli kaunein tytär mitä maa päällään kantaa (kuten kaikki prinsessat kaikissa taruissa). Kun Cántara-tytär täytti 16 vuotta, kalifi ajatteli hänen olevan riittävän vanha kihlattavaksi. Kaksi prinssiä, Almanzor ja Alí, oli rakastunut viehättävään prinsessaan.

Kalifi ei osannut päättää kummalle prinssille tyttärensä antaisi. Niinpä hän päätti antaa kummallekin kilpakosijalle tehtävän. Almanzor sai tehtäväksi noutaa kaukaa Intiasta harvinaisia mausteita. Alín tuli kaivaa Tibistä Alicanteen kanava, joka toisi hänen rakastetulleen kirkasta vettä.

Almanzor lähti vaivalloiselle matkalle, mutta Alí kulutti aikaansa lähettämällä helliä rakkauskirjeitä Cántaralle ja toivoi siten ansaitsevansa prinsessan rakkauden. Kalifin tytär menettikin sydämensä sanataiturille. Almanzor sen sijaan suoritti tehtävänsä tunnollisesti loppuun Intiassa ja palasi kotiin toivoen saavansa prinsessan nyt omakseen. Koska kalifi oli sanansa mittainen mies, päätti hän asian Almanzorin hyväksi – huolimatta tyttärensä vastaväitteistä.

Kuultuaan kalifin ratkaisusta Alí murtui niin, että hyppäsi rotkoon. Cántara järkyttyi Alín kohtalosta ja päätti myös päivänsä hyppäämällä alas kalliolta. Nyt puolestaan järkyttyi kalifi, joka kuoli tyttärensä menetyksen aiheuttamaan suruun. Hänen kasvonsa ilmestyivät tuolloin Benacantilin vuoreen.

Tapahtumista liikuttuneet kaupunkilaiset päättivät, että Alín ja Cántaran traaginen romanssi tulee säilyttää jälkipolville ja nimesivät kaupungin Alicantaraksi, jonka siis nykyään tunnemme Alicantena.


maanantai 6. heinäkuuta 2015

Mar Menor on suojaisa uintipaikka

Mar Menorin laguuni sijaitsee Costa Blancan eteläosassa, mutta jos ihan tarkkoja ollaan, se kuuluu Costa Calidaan ja Murciaan.


Sisämaan puoleista rantaviivaa rytmittävät pienemmät tai suuremmat kylät. Kaikissa näistä on sinisen lipun rannat ja viehättävät rantabulevardit kioskeineen  ja ravintoloineen. Meri on tyyni ja rantavesi pitkään matala. Vesi on lämmintä, sillä se lämpenee nopeasti laguunin matalan keskisyvyyden ansioista; syvin kohta on 8 metriä. Hyviä uimapaikkoja löytyy helposti, kun poikkeaa N 332 -tieltä rannan puolelle, esimerkiksi Los Alcázaresin kohdalta.

Mar Menorin rannat ovat useasta kohdasta matalavetisiä ja erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Los Alcázaresin rantabulevardi on noin 5 km pituinen.

La Mangan puoli sen sijaan on tunnelmaltaan hyvin erilainen. Kannas on kapeimmillaan vain 100 metriä leveä, se on 22 km pitkä ja kauttaaltaan tiivisti rakennettu. Hotellit ja huvilat ovat vieri vieressä, ja niiden keskellä kulkee autotie. Kannaksen voi ajaa päästä päähän, mutta samaa reittiä on palattava takaisin, sillä merellä on vapaa pääsy laguuniin sen pohjoisosasta eikä siltaa tässä kohdassa ole. Video näyttää miten kannas on muuttunut vuoden 1956 jälkeen runsaan 50 vuoden aikana:


Ihoa virkistäviä mutakylpyjä voi ottaa laguunin pohjoisosassa La Punticassa. Mar Menorin mudan sanotaan auttavan iho-ongelmiin, jopa reumaan ja muihin nivelsairauksiin. Muta sivellään vartalolle käsin, annetaan kuivahtaa ja pestään sitten pois merivedellä. Pesua ennen on syytä muistaa ottaa mutakylpykuvat (tai video kuten alempana) itselle muistoksi ja tuttaville näytettäväksi. (Teksti ja kuvat: Mirja Palmanto)



sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Espanjansuomalaisia Lahdessa 11.6.2015

Poskisuukkoja ja lämpimiä halauksia” otsikoi Etelä-Suomen Sanomat etusivullaan espanjansuomalaisten kesätapaamisen tunnelmia tasan yhdeksän vuotta sitten kesäkuussa vuonna 2006, jolloin Costa Blancan Suomi-Seuran jäseniä ystävineen kokoontui ensi kerran yhteiseen tilaisuuteen Lahdessa. Tapaamisista tuli perinne, joka on sitten jatkunut niin, että tänä vuonna kesäkuun 11. päivä kokoonnuttiin jo kymmenennen kerran!

Ajatus tällaisten tapaamisten järjestämisestä Lahdessa syntyi talvella 2006 Costa Blancan Suomi-Seuran kahviossa Torreviejassa muutamien Lahden seudulta olevien sattuessa istumaan samaan pöytään. Esikuvana olivat tamperelaisten samanlaiset suositut tapaamiset vuosittain kesäkuun ensimmäisenä tiistaina Tammelantorilla. Koska myös Lahden seudulta todettiin olevan runsaasti espanjansuomalaisia, niin päätettiin kutsua koolle vapaamuotoinen kesätapaaminen, johon saapui vuonna 2006 paikalle 64 henkilöä.


Kokoontumipaikaksi Lahdessa vakiintui Kahvila Kariranta, joka on entinen Vesijärven rautatieasemarakennus satama-alueella. Kesätapaamisten ajankohdaksi sovittiin kesäkuun toinen torstai klo 12 eli aina yhdeksän päivää Tampereen tapaamisen jälkeen. Osanottajien määrä Lahdessa on vuosien varrella vaihdellut 37–87 välillä. Tilaisuus ei ole Suomi-Seuran viralliseen toimintasuunnitelmaan kuuluva, vaan Espanjassa talveh-tivien vapaamuotoinen tapaaminen koti-Suomessa.




Tänä vuonna Lahden tapaaminen oli torstaina kesäkuun 11. päivänä. Paikalla oli lähes puolisen sataa henkilöä, joukossa mm. Inkeri Jäppinen, Costa Blancan Suomi-Seuran perustajajäsen (jäsennumero 2). Kiitos tapahtuman tehokkaan markkinoinnin myös muutama Aurinkorannikon suomalainen oli osannut tulla Lahteen. Satama-alueen tuulimittari näytti järveltä päin olevan tuulen nopeudeksi 9 m/s, joten suurin osa osanottajista sijoittui mieluummin kahvilan sisätilojen huoneisiin kuin ulkoterassille. Noin kolmen tunnin ajan iloinen puheensorina kuului pöydistä, kun tavattiin tuttuja ja kerrottiin kuulumisia. Lupa oli huudella myös viereisiin pöytiin....

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Espanjan kunta- ja aluevaalit 24.5.2015

Espanjassa pidetään tänään sunnuntaina 24.5. kuntavaalit ja monet aluevaalit. Paikallisvaalit ovat maan kaikissa 8122 kunnassa ja aluevaalit 13 itsehallintoalueella. Neljä itsehallintoaluetta (Andalusia, Baskimaa, Galicia ja Katalonia) pitävät aluevaalinsa eri aikaan. Tämän vaalipäivän tulos enteilee vuoden lopussa pidettävien valta-kunnallisten parlamenttivaalien suuntaa, sillä Espanjan kaksipuoluemallin odotetaan murtuvan, koska korruptioon kyllästyneet äänestäjät hakevat vaihtoehtoja uusista puolueista.

Äänioikeutettuja on aluevaaleissa nyt lähes 20 miljoonaa ja kunnallisvaaleissa noin 35 miljoonaa, joista 463 000 ulkomaalaisia. Äänestää voivat ne ulkomaalaisasukkaat, jotka ovat ilmoittaneet äänestyshalukkuudestaan etukäteen viranomaisille. Kaikkiaan on suomalaisia rekisteröitynyt kunnallisvaaleissa Espanjassa äänioikeutetuiksi 2779 henkilöä, näistä noin 350 Alicanten maakunnasta, Aurinkorannikon puolella määrä on yli nelinkertainen.

Ulkomaalaiset eivät ole kovin aktiivisia Espanjan kunnallispolitiikassa. Neljän vuoden takaisten vaalien jälkeen tehdyn yliopistotasoisen tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten kiinnostumattomuus vaaleihin johtui mm. kielitaidon puutteesta, tietämättömyydestä äänestyskäytännöstä ja siitä, että henkilön tuli itse kirjautua etukäteen äänestysluetteloon voidakseen äänestää.

Erona Suomen äänestyskäytäntöön on se, että Espanjassa ei ole kyse henkilövaaleista, vaan äänestäjä valitsee ainoastaan puolueen äänestämällä valitsemansa puolueen listaa. Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9.00–20.00. Lisätietoja vaaleista löytyy espanjaksi mm. täältä.


Torreviejan nykyinen pormestari Eduardo Dolón Sánchez (kuva: Lauri Sintonen)
 
Vaaleissa uudet valtuutetut valitsevat ensimmäisessä istunnossaan kunnalle johtajan valituiksi tulleiden listojen kärkihenkilöiden joukosta. Torreviejan nykyinen pormestari/kaupunginjohtaja Eduardo Dolón Sánchez on ollut tehtävässään yhden nelivuotiskauden eli vuodesta 2011 lähtien. Hänen edeltäjänsä Pedro Hernández Mateo oli kaupunginjohtajana todella pitkään eli vuosina 1988–2011. Lähiviikot näyttävät, että uusiiko Eduardo Dolón paikkansa, sillä Espanjassa uudehkot puolueet Podemos ja Ciudadanos sekoittavat monilla paikkakunnilla perinteisiä kuvioita. Torreviejassa on ainoastaan 5801 ulkomaalaista pyytänyt saada käyttää äänioikeuttaan vaikka kaupungissa on kirjoilla noin 50 000 ulkomaalaista.

Lue myös:  

maanantai 4. toukokuuta 2015

Espanjan villin lännen loistava menneisyys!

Suomessa TV1 esittää maanantaina 4.5. klo 21.30 ja uusintana lauantaina 9.5. klo 13.10 tunnin mittaisen dokumenttielokuvan Unelmien kulisseissa, joka kertoo pienestä espanjalaiskylästä nimeltä Taberbas. Tämä Almerían maakunnassa sijaitseva kylä ympäristöineen houkutteli etenkin 1960- ja 1970-luvuilla eurooppalaisia elokuvantekijöitä valmistamaan ns. spagettiwesterneitä, sillä alue muistutti kuivuuden runtelemine kukkuloineen ja kitukasvuisine pensaineen huomattavasti Pohjois-Amerikan lounaisosien maisemia. Pääosin italialaisin elokuvaohjaajavoimin tuotettiin lukuisia villin lännen elokuvia. Tabernasin lähistölle rakennettiin kuvauksia varten kolme elokuvakylää, jotka kaikki ovat edelleen olemassa ja kaupallistettu turistien tarpeisiin. 

 
Nyt cowboy-hattu päähän ja auton nokka kohti Almeríaa. Villi länsi sijaitsee vain runsaan parin tunnin päässä Costa Blancalta!

Lisätietoja:





Aiheesta on ollut artikkeli Uusi Costa Blanca -lehden numerossa 1/2015 sivuilla 16–19: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=69197

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Suomen eduskuntavaalien ennakkoäänestys Espanjassa


Suomessa toimitetaan eduskuntavaalit 19. huhtikuuta 2015. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Äänestää voi joko varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 19.4. tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana 8.–14.4. Ulkomailla ennakkoäänestys toimitetaan 8.–11. huhtikuuta. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänestää voi vain omassa vaalipiirissä ehdokkaana olevaa henkilöä. Lisätietoja saa oikeusministeriön vaalisivulta www.vaalit.fi.


Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on Espanjassa mahdollista 11 eri paikkakunnalla. Costa Blancalla voi äänestää Torreviejassa 8.–11.4. klo 10–14 hotelli Doña Monsessa, jonka sijainti löytyy täältä. Kaikki äänestyspaikat Espanjassa tämän linkin välityksellä: http://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/uap_724.html 


Äänestyspaikan koordinaatit: hotellin etupuolelta sisään, portaat alaspäin ja vasemmalle.
 
Äänestyspaikalle mentäessä mukaan on otettava henkilöllisyystodistus, joka voi olla passi, ajokortti tai vastaava virallinen ja kuvallinen asiakirja sekä ilmoituskortti (postitse tullut ilmoitus äänioikeudesta). Ilmoituskortti ei ole pakollinen. 


Viime kevään eurovaalien vaalilautakunta Torreviejassa: takarivi vasemmalta oikealle: Pirjo Mattsson, Arja Hynninen. Eturivi vasemmalta oikealle: Tuija Sutinen, Liisa Järn, Ossi Sutinen.

Eduskuntavaalit pidetään normaalisti neljän vuoden välein. Suomalaiset ovat äänestäneet ahkerasti aikaisempina kertoina Torreviejassa. Taulukko kertoo annetut äänet päivittäin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa:
 
                                                                                               2007   2011

        Ensimmäinen äänestyspäivä    254    250
        Toinen äänestyspäivä         302    375
        Kolmas äänestyspäivä         151    191
        Neljäs äänestyspäivä          87    140  
                                                                                           ---    ---        
        Yhteensä                     794    956

Pilar de la Horadadan kunniakonsulaatti Costa Blancalla on suljettu keskiviikkona 8.4. ja perjantaina 10.4. Suomen eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen järjestelyiden vuoksi.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Guadalest – vuorilinnoitus vailla vertaa

Espanja on tunnettu luontonsa monimuotoisuudesta ja kauneudesta sekä tietenkin pitkän historiansa tuomista rakennustaiteellisista aarteista. Maahan saapuu vuosittain noin 60 miljoonaa turistia, joista osa viettää lähinnä rantalomaa, mutta osa kiertelee tutustuen eri paikkakuntien tarjontaan.

Espanjassa laaditaan matkailijoille erilaisia listauksia kauniista kohteista. Yksi tällainen taho on yhdistys nimeltään Asociación de Los Pueblos más Bonitos de España, joka kokoaa luetteloonsa tutustumisenarvoisia kauniita kyliä. Valitut kohteet henkivät ulkoisten puitteittensa ohella historiaa ja kulttuuria. Tavoitteena on tuoda esille maaseutua ja pikkukaupunkeja, jotka helposti jäävät tunnettujen suurkaupunkien varjoon.

Yhdistyksen luttelossa on tällä hetkellä 35 paikkakuntaa, joista tuoreimpana maaliskuun lopulla mukaan otettu El Castell de Guadalest. Se on listan ensimmäinen kohde Alicanten maakunnasta. Piskuinen Guadalestin kylä houkuttaa vuodessa yli kaksi miljoonaa kävijää. Rannikolta Benidormista sinne ajaa noin puolessa tunnissa.


Kaukana siintää Välimeri.

Guadalest kyhjöttää kuin kotkanpesä tuulisella kallionkielekkeellä, suojassa ja lähes saavuttamattomana. Linnan perustamisesta vastasivat maurit 500-luvulla, mutta kun Aragonian kuningas Jaakko I sai sen haltuunsa vuonna 1238, oli maurien lukuisista valloitusyrityksistään huolimatta jäätävä nuolemaan näppejään.
 

Alhaalla laaksossa kimaltaa Guadalest-joesta padottu turkoosinvärinen järvi,
 joka toimii monien lähialueiden kylien vesivarantona.
 
Ainoastaan luonnonvoimat saattoivat koitua Guadalestin kohtaloksi, ja näin kävikin 1600-luvulla, kun kaksi toisiaan lyhyen ajan välein seurannutta maanjäristystä tuhosi valtaosan rakenteista. Lisäksi Espanjan perimyssodan aikaiset kahinat räjähdyksineen vaurioittivat linnan muureja. Lopulta linna ajautui niin kelvottomaan kuntoon, että se hylättiin 1800-luvulla, kunnes vuonna 1974 Espanjan kulttuuriministeriö julisti sen kansallisaarteeksi, ja täten suojeltavaksi kohteeksi.


Peñón de la Alcalán valkoinen kellotorni sijaitsee
suippomaisen kalliojärkäleen huipulla.

Restauroitu kellotorni on ehkä Guadalestin tunnetuin ja kuvatuin symboli. Guadalestin korkeimmalta huipulta on parhaimmat näköalat – aina vuorten lomassa siintävälle Välimerelle asti. Guadalest ei jätä kävijäänsä kylmäksi, kunhan vielä muistaa, että ilma saattaa ylhäällä vuorilla olla piirun verran viileämpi kuin rannan tuntumassa. Hyvät kengät jalkaan ja aikamatkalle historiaan! Kylän kartta löytyy täältä.

Diputación de Alicante julkaisee Pueblo a Pueblo -sarjassa videoita maakunnan eri kylistä:
 

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Härkätaistelu – kidutusta vai kulttuuria?

Näin kärsimysviikolla voitaneen ottaa esille myös toisenlaiset kärsimykset kuin mitä sanotaan olleen lähes 2000 vuotta sitten Lähi-idässä, nimittäin taisteluhärkien rooli vanhassa espanjalaisessa kansanperinteessä. Maan varmaankin eniten keskustelua herättänyt kulttuuriperinne on vuosikymmeniä ollut härkätaistelu. Mielipiteiden vaihto on jakanut kansan kahtia, toiset pitävät sitä julmana huvina ja eläinrääkkäyksenä ja toiset eräänlaisena taiteen muotona. Härkätaisteluperinnettä vastustaa jo yli puolet kansasta. Härkätaistelut on kielletty Espanjassa Kanarian-saarilla ja Katalonian itsehallintoalueella. Vuosittain maassa kuolee härkätaisteluissa noin 10 000 eläintä. 

Alicanten härkätaisteluareena sijaitsee keskellä kaupunkia.


Myös Espanjan rajojen ulkopuolella käydään härkätaisteluista ja niiden eettisyydestä vilkasta keskustelua. Suomalaisittain tuorein tapaus on kiirastorstailta 2. huhtikuuta, jolloin Helsingissä Etelä-Haagan kirjastossa järjestettiin härkätaisteluluento ”Kidutusta vai kulttuuria”, joka kuului koko kevätkauden kestävään luentosarjaan Espanjasta ja espanjalaisesta kulttuurista. Tämän noin tunnin mittaisen luennon espanjalaisten vaikeasta suhteesta härkätaisteluihin piti Espanjan kieleen ja kulttuuriin perehtynyt Eila Kautto.

Espanjan postilaitos on vuosien saatossa julkaissut lukuisia
 härkätaisteluteemaan liittyviä postimerkkejä.
 

Omalääkärin vastaanotolle, netin kautta!


Costa Blancan alueella terveyskeskuksiin saa yleensä melko helposti vastaanotto-aikoja. Jos sinulla on espanjalainen SIP-kortti, niin puhelinvarausten rinnalla toimii myös netin kautta tehtävä varausrutiini. Sitä kautta saa varattua omalääkärille tai -hoitajalle aikoja, jopa samalle päivälle.

Varauksen tekemiseksi mene sivulle www.san.gva.es/citaprevia. Sieltä aukeaa:


Täytä tarvittavat kohdat, eli SIP-numerosi sekä syntymäaikasi (pv, kk, vuosi) ja sen jälkeen paina Validar sivun alareunasta.

Hetken kuluttua esiin tulee henkilötietosi, samalla ilmoitat, että mille päivälle (a partir del dia) ja mille aikavälille (desde la hora) (alkaen aika ja loppuen aika) (hasta la hora) haluat tilata ajan omalääkärillesi (medicina familiar).


Tee valinta ja paina Seleccionar sivun alalaidassa eteenpäin menemisen merkiksi. Jos sen sijaan haluat ajan omahoitajalle, niin valitse kohta Seleccionar otro service. Siellä on valinta kumpaa haluat tavata. Se sivu näyttää tältä:


Kun olet antanut ehdotuksen päivästä ja aikavälistä ja painanut sitä Seleccionar-nappulaa, tulee esiin sivu, joka näyttää esimerkiksi tältä:


Sivun alareunassa ovat ne vapaat ajat, jotka ovat valitsemallasi aikavälillä. Jos niistä joku käy, niin paina Confirmar cita. Jos taas haluat muokata ajanvarauskriteereitä, niin paina Modificar criterios. Silloin palaat sivulle Selección de criterios ja voit valita eri aikavälin tai päivän.

Voit tätä kautta etsiä juuri sinulle sopivan ajan. Sivun kolmannesta napista Seleccionar otro servicio pääset sivulle, jossa valitaan lääkäri/hoitaja. Kun olet vahvistanut ajan painamalla Confirmar cita -nappia, niin sitä seuraavalla sivulla, jossa aika vahvistetaan, on myös tulostusmahdollisuus (Imprimir) tälle juuri sovitulle tapaamiselle.
(Teksti ja kuvakaappaukset: Stefan Andersson)